Heippa!
Mitäs ajatuksia ja tunnelmia Miisan ja Jannen Toisenlaiset äidit-jakso herätti? Ohjelman Facebookissa käytiin ennen jakson esitystä melko tunnepitoista keskustelua imetysaiheesta. Esityksen jälkeen moni kuitenkin ymmärsi ja tuki Miisaa. Hieno juttu! Nämä ohjelmaan osallistuvat perheet ovat todella rohkeita avatessaan elämänsä meille kaikille katsojille, ja ansaitsevat tulla kunnioitetuksi sellaisina kuin ovat. Koko sarjan kantava teemahan on myös juuri se, että ei ole olemassa vain yhtä ainoaa tapaa olla vanhempi.
Itse ilahduin siitä, että Miisan ja Jannen sijaisperheaihe löytyi, kun apulaistuottaja soitti ja haastatteli perhettä casting-vaiheessa. Se toi ihan uudenlaista pohdittavaa jaksoon ja koko sarjaan. Ja tietenkin sen jännitys, että valmistuuko iso remonttiurakka ajallaan vai ei!
Siispä suunta Kouvolaan tähän perheeseen tutustumaan!
Sisällä talossa remontti oli todella kesken. Janne naputteli lautoja saapuessani. Varsin näppärä ja ahkera mies! Taloa ympäröivä tontti oli aivan valtavan ihana ja iso. Tuli ihan oman mummolan piha ja lapsuusajat mieleen.
Asettauduimme ulos kuvaamaan.
Juttelimme Miisan synnytyspelosta, joka kumpusi edellisen synnytyksen kivuista. Kirjoitin tästä aiheesta myös viikon vauva.fi-kolumnin. Toivoisin, etteivät äidit jäisi yksin näiden asioiden kanssa, sillä keskusteluavusta ja ryhmiin osallistumisesta tiedetään olevan suurta apua.
Jannen tausta sijaisperheessä ei ole mitenkään tavaton. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0–20-vuotiaita lapsia ja nuoria oli kaikkiaan 17 664 vuoden 2015 aikana (lähde: THL). Oli hienoa ja rohkeaa, että Janne lähti avaamaan tarinaansa julkisesti. Puhuimme Jannen ja Miisan ajatuksesta alkaa toimia sijaisperheenä peilaten sitä Jannen taustaan ja omiin kokemuksiin huostaanotettuna. Nämä kohtaukset eivät kuitenkaan mahtuneet lopulliseen jaksoon, harmi!
Sijaislapset tulevat perheisiin lastensuojelun tai adoptio-organisaatioiden kautta. He ovat usein kokeneet eriasteisia traumoja. Kiintymyssuhteen vaurioiden vuoksi sijaislasten on tyypillisesti vaikeaa luottaa aikuisiin ja muodostaa tunnesiteitä. Sijaisperheenä olo tarkoittaakin terapeuttista vanhemmuutta aikalailla 24/7. Täytyy olla valmis sitoutumaan tunnetasolla sitkeästi, vaikka lapsi vastustelisi. Tärkeää on myös sijaisvanhemman halukkuus käsitellä omaa kiintymyshistoriaansa, jotta voi ymmärtää miksi lapsi herättää itsessä tiettyjä reaktioita.
Biologiselle lapselle sijaissisaruksen saaminen on yhtä mullistava asia kuin biologisen sisaruksen saaminen. Uusi perheenjäsen muuttaa aina perheen keskinäistä dynamiikkaa.
Parhaimmillaan sijaisvanhemmuus lisää rakkautta ja tuo elämään uutta sisältöä ja merkityksellisyyttä, kuin mikä tahansa läheinen ihmissuhde.
Kotiin lähtiessäni sain mukaani valtavan nipun raparperinvarsia. Janne kävi niitä minulle leikkelemässä pihan perältä. Tattista vain edelleen! Niistä on syntynyt jo monta herkkua 🙂
Toisella käynnillä pääsin todistamaan Miisan ja Jannen kodin valmistunutta remonttia, ja kuinka kaunista jälkeä siellä olikaan! Niin nättiä ja hempeää. Ja perheenjäsenet olivat silminnähden onnesta soikeina pienestä prinssistään!
Kuvia asiantuntijahaastatteluista ja kävelyistä ei ollut tullut juurikaan tuotannon aikana otettua, mutta toimittaja Emmi-Sofia räpsi niitä Kouvolassa, joten tässäpä muutama:
Suloisesta vauvasta koko perhettä onnitellen! <3
Jakson voi katsoa Ruudussa TÄÄLLÄ.
SaveSave
