Hupsista, ensimmäinen täysi syyskauden työviikko takana. Pehmeä lasku. Uuden, pienen projektin kick-off, ihania asiakkaita ja liikuttavia hetkiä, sähköposteja, puheluita, kalenterointia, kirjanpitoa, kirjoittamista, työnohjausta ja pari lehtihaastattelua. Järvenpään perheneuvolasta pyydettiin kriisiapuun, joten tein pienen freelancer-keikan sinne. Hankin myös terapiatarvikkeita alkavaa uutta Theraplay-hoitoani varten. Lauantaina on vielä reissu Itä-Suomeen Toisenlaiset äidit-kuvauksiin. Ensi viikolla työtahtini kiristyy tästä melkoisesti, mutta jollain tapaa nautinkin pienestä paineesta. Edessä on tosi kivoja ja monipuolisia juttuja. En malta odottaa, että saan kertoa niistä. Olen onnekas ja onnellinen tästä työstäni. Samaan aikaan olen vähän huolissani, miten selviän kaikesta mihin olen lupautunut mukaan. Miten ehdin olla työn täyttämässä arjessa riittävästi äiti ja ihminen itselleni.
Aika monta sellaista asiaa, joita kuvittelin ehtiväni tekemään lomalla, jäi hoitamatta ja on kesken. Opettelen jatkuvasti löysäämään pipoa ja elämään keskeneräisten ja epävarmojen asioiden kanssa. Luottamaan siihen, että asiat kyllä järjestyvät. Elina Tanskanen kirjoitti Hesarissa oivallisesti, että jos arjen kaaoskertoimen ottaa annettuna asiana ja hyväksyy sen, elämä helpottuu. Kaaoskerroin. Pidin tuosta sanasta.
Asioiden puolitiessä roikkumisen lisäksi havahdun usein omaan ihmisenä kasvamisen keskeneräisyyteeni. Suosittelen lukemaan Elina Salmisen Kesken-runoutta. Hän kirjoittaa viehättävästi ja kovin terapeuttisesti. Myös rakas serkkuni, näissä kuvissa mallina esiintyvä Miia on pureskellut aihetta koskettavasti Kaikenkattava kauneus-blogissaan. <3
Kiireen ja paineiden hiipiessä vähitellen esiin haluan intohimoisesti rekisteröidä pienet myönteiset hetket elämässäni. Se on asioiden ja itseni keskeneräisyyden sietämisen generaattorini. Juuri nyt valoisat aamut ja illat tuntuvat luksukselta, vaikka päivät kuluvatkin töiden parissa. Pihallani loppukesän kukat ovat vielä nupuillaan. Ystäviltä saadusta tomaatintaimestani saa kerätä satoa joka päivä. On lämmintä!
Yritetään siis pysähtyä, huomata pienet hyvät asiat ja nauttia jokaisesta päivästä. Koska hyvä arki – se on juhlaa.
SaveSave
SaveSave
SaveSave
SaveSave
SaveSave
SaveSave
SaveSave
SaveSave
SaveSave