On asioita, jotka ihan jokaisen lapsen pitäisi saada tuntea ja tietää. Lapsiin ja perheisiin erikoistunut psykologi Leea Mattila kertoo neljä tärkeää asiaa. Ehkä taas tänään olisi oikea aika sanoa lapsille nämä lauseet, tai osoittaa ne ilman sanoja?

1. Yritän ymmärtää sinua ja kokemustasi

Lasten käytöstä tai tekoja ei aina tarvitse hyväksyä. Lapset tekevät välillä tyhmästi, ihan niin kuin aikuisetkin tekevät välillä tyhmästi. Vanhempien kuuluu silloin puuttua asiaan. Suuttua saa, käskeä saa, neuvotella saa – ja pitääkin.

Lapsen tekoja ei aina tarvitse hyväksyä ja suuttua saa. Mutta silloinkin tunnetta lapsen käytöksen takana on tärkeä yrittää ymmärtää.

Silloinkin kun aikuinen ei hyväksy lapsen tekoja, tunnetta, ajatuksia ja kokemusta niiden takana on tärkeää yrittää ymmärtää. Äidin ja isän on osoitettava lapselle, että he yrittävät eläytyä siihen, miltä lapsesta tuntuu.

”Ennen puhuttiin paljon sanoittamisesta. Siinä ajatus on, että aikuinen auttaa lasta tunteiden käsittelyssä nimeämällä hänelle tunteita: ’rikoit kaverin lelun, koska olit kateellinen’ tai ’sinua itkettää, koska olet harmistunut’. Tunteiden sanoittaminen on yhä tärkeää, mutta vaarana on, että aikuinen luulee tietävänsä lapsen tunteet lasta paremmin ja menee tunteiden tulkinnan kanssa metsään”, Leea Mattila sanoo.

”On tärkeää, että aikuinen ei osoita tietävänsä lapsen puolesta, miltä lapsesta tuntuu. ”

”Siksi on tärkeää, että aikuinen ei osoita tietävänsä lapsen puolesta, miltä lapsesta tuntuu. Tietämisen sijaan aikuisen pitäisi osoittaa, että hän yrittää ymmärtää. Lapselta voi kysyä, miltä sinusta nyt tuntuu, ja sanoa vaikka, että mahdatkohan nyt jännittää?”

Sen sijaan, että vain reagoisi lapsen käytökseen, aikuisen pitäisi etsiä tunnetta, joka lapsen käyttäytymisen takana on. Kun aikuinen tekee näin, hän samalla opettaa lasta suhtautumaan muihin arvostavasti ja kuunnellen. Myös lapsen kyky säädellä tunteitaan kehittyy.

2. En hylkää sinua silloinkaan, kun olen suuttunut

Elämänviisaus sanoo: rakasta minua eniten silloin, kun ansaitsen sitä vähiten. Tämä pätee lapsiin erityisen hyvin.

”Kun lapsi käyttäytyy huonosti, hän tarvitsee aikuista kaikkein eniten. Huonolla käytöksellä pieni lapsi voi hakea aikuisen huomiota ja testata aikuisen rakkautta. Tai sitten hän voi olla epävarma ja ristiriitatilanteessa ja kaipaa apua, miten toimitaan”, Mattila sanoo.

”Jos lapselle tulee pelko läheisen turvan menettämisestä, hän kokee suurempaa turvattomuutta kuin aikuinen ehkä ymmärtää.”

Pienen lapsen on välttämätöntä kiinnittyä hoitajaansa, muuten hän ei selviä. Samoilta ihmisiltä eli yleensä vanhemmiltaan pieni lapsi hakee apua tunteiden käsittelyssä. Jos lapselle tulee pelko läheisen turvan menettämisestä, hän kokee suurempaa hätää ja turvattomuutta kuin aikuinen ehkä ymmärtää.

”Tämän vuoksi on niin ikävää, että lapsia eristetään jäähylle selviämään yksin vaikeiden tunteidensa kanssa. Joskus uhkaus voi olla myös sanaton: se, että vanhemmat katsovat lasta kivettynein ilmein, voi tuntua pienestä lapsesta hylkäämiseltä. Lapsille pitäisi välittyä aina se tunne ja varmuus, että vaikka vanhemmat voivat suuttua minulle, he eivät hylkää silloinkaan.”

3. Aikuinen päättää ja huolehtii

Tuttu juttu: rajat ovat rakkautta. Lisäksi ne tuovat lapselle turvaa.

”Lapsille pitää sanoa ääneen, että minä päätän ja aikuinen huolehtii.”

”Olen aika lempeälinjainen psykologi, ja välillä saan kommentteja, että saako muksut tehdä mitä vain ja eikö rajoja saa laittaa. Rajoja saa ja pitää laittaa. Lapsille pitää myös sanoa ääneen, että minä päätän ja aikuinen huolehtii”, Leea Mattila sanoo.

Aikuisella on vastuu ja viimeinen sana. Sen tietäminen tuo lapsen elämään turvallisuutta ja ennakoitavuutta.

4. Iloitsen sinusta!

Lasta saa kehua, kiittää ja ihastella. Tai pikemminkin: lasta pitää kehua, kiittää ja ihastella.

Kerro lapselle, että hänen kanssaan on kiva olla. Kerro, että hän tuo iloa, että hän on ihana, että hänellä on kauniit silmät ja että olet onnekas ja onnellinen, kun juuri hän on sinun lapsesi tai elämässäsi muuten.

”Tavalla, jolla lasta katsotaan, hän katsoo myös itseään.”

”Kauniiden sanojen lisäksi katso lasta kauniisti. Tavalla, jolla lasta katsotaan, hän katsoo myös itse itseään. Kun häntä katsoo ihaillen ja rakastaen, hän päättelee olevansa ihana ja rakastettava.”

”Joskus on sanottu, että lapsen ulkonäköä ei kannattaisi kehua, koska lapsi on niin paljon enemmän kuin ulkonäkönsä. Kyllä saa! Ei ole mitään pahaa siinä, että lapsi kokee olevansa kaiken muun hyvän lisäksi myös suloinen.”