Oi Suomen kesä, miten kaunis ja avara taas olit <3

Kotimaan maisemia, auringon lämpöä iholla, auringonlaskuja ja aamun kirkkaita säteitä.

Ravintolaruokaa ja söpöisiä kahviloita.

Pihatöihin uppoutumista; kuulokkeissa äänikirjoja ja tunteita peilaavaa musiikkia.

Muiden ihmisten parasta vapaa-ajan seuraa, yhteyden kokemuksia, kiitollisuuden tunteita ja hyvää mieltä.

Tiukkoja halauksia ystävien kanssa, pitkästä aikaa!

Äitiyttä ja lasten lellimistä, mielessä pitämistä (sekä äitiydestä hetkittäin irrottautumista, mielestä päästämistä).

Rauhallista pyöräilyä, kävelylenkkejä maalla sekä kaupungilla vaeltelua.

Sopivassa suhteessa toimettomuutta ja toimeliaisuutta, onnellisuutta ja vakavia ajatuksia, valoa ja varjoja.

Lomailin ensimmäistä kertaa neljään vuoteen useamman viikon perättäin, mikä teki kyllä hyvää. Koronakevään etäpuurtaminen tuntui raskaana kehossa ja mielessä ja kesäloman helppous ja valoisuus oli mitä parhainta vastalääkettä sille.

Tuleva syyskausi näyttää nyt innostavalta ja inspiroivalta. Kalenteriin on kirjattuna asiakkaiden tapaamista ja työmatkoja, opintoja ja uusien, mukaansatempaavien ideoiden muokkaamista. Olen valmis! Lupaan nauttia arjen tutuista ja turvallisista rutiineista ja pitkän loman suomasta vahvan puhdin tunteesta. Ja kun stressi alkaa jossain kohden painaa, palaan näihin valoisiin ja pumpulinkeveisiin kesämuistoihini…

Kiitos kesäloma 2020!