Hei!
Millaisia ajatuksia teille heräsi Cristan Toisenlaiset teiniäidit-jaksosta? Minusta se oli positiivinen ja avoin, tykkäsin!
Jaksossa käytiin läpi Cristan tarinaa äitiyteen. Esiin nousivat aiemmat parisuhdevaikeudet, joihin moni mahdollisesti samastui. Onneksi perheellä sujuu tänä päivänä todella hyvin, ja he ovat nykyisin varsin onnellinen perhe. Jaakko on ihana isä ja huolehtivainen puoliso.
Crista jäi äitien yhteistapaamiselta minun mieleeni rauhallisena ja äidillisenä, ikäänsä kypsemmän oloisena nuorena naisena. Mielikuvani vain vahvistui edelleen kotikäynnin myötä.
Lähdin tapaamaan Cristaa Tampereelle, kun vauva oli syntynyt. Matkustin itse junalla ja kuvausryhmä kamojen kanssa autolla. Treffasimme lounaalla keskustassa ja sieltä ajoimme yhtämatkaa perheen luo.
Pidimme kuvausryhmän – Henkan ja Joonaksen- kanssa ennen Cristalle ja Jaakolle menoa lounastauon Zeytuun-ravintolassa, jossa tarjoiltiin lähi-idän ruokaa. Olipa herkullista. Vahva suositus, jos pyöritte joskus sielläpäin!
Cristalla on selkeät tulevaisuuden haaveet ja hän käy parhaillaan nettilukiota. Bongasin hyllyltä mm. psykologian kirjan! 😉 Crista haaveilee kätilön ammatista, ja voi miten helppo hänet onkaan siinä nähdä. Pidetään peukkuja, että nämä hänen haaveensa vielä toteutuisivat.
Juttelin Cristan kanssa hänen kokemastaan raskausajan masennuksesta. Jälleen kerran vain pieni siivu siitä – muutama repliikki – mahtui jaksoon. Tässä kohtaa on kohtuullista muistuttaa, että jaksoon leikatut asiantuntijalausuntoni ovat yleisiä, eivätkä toteamuksia jakson perheen tilanteesta. Kuvailin esimerkiksi, että synnytyksen jälkeisen masennuksen oireisiin kuuluu usein jonkinlainen pettymyksen tunne vanhemmaksi tuloa ja vauvaa kohtaan, mutta Cristalla ei ollut missään vaiheessa pettymyksen kokemusta vauvaansa kohtaan.
Jaksossa Crista kertoo masennuksestaan sen, kuinka ei saanut aikanaan suutaan auki sen pelossa, että häntä pidettäisiin huonona äitinä, koska oli niin nuori. Jälkikäteen hän huomasi, että olisi kuitenkin pitänyt uskaltaa. Kunpa tämä olisi mahdollisimman monelle rohkaisu ja tsemppi; avun hakeminen on hyvää vanhemmuutta!
Kuvasimme pitkän päivän vain yhdellä kameralla sen suuntaa vaihdelleen: Cristan ja minun tapaamisen, Jaakon kanssa keskustelun, sekä yhteisen keskustelun, jossa olimme kaikki kolme mukana. Jälkimmäisestä ei kuitenkaan enää mahtunut otteita valmiiseen jaksoon.
