Eilen vahvistui eräs minulle tärkeä ja tulevaisuuteeni vaikuttava asia. Olen päässyt mukaan Theraplay-kouluttajakoulutukseen, minkä suoma tutkinto on tämän menetelmän korkein mahdollinen. Seuraavat pari vuotta aherran siis työn ohella Theraplay-koulutusmateriaalin tuottamisen parissa ja huolehdin vaadittavasta määrästä koulutusvastuuta. Jatkossa minulta voi sitten tilata Theraplay-pätevyyteen johtavia koulutuksia ja tulen osallistumaan Suomen Theraplay-yhdistyksen tuottamille kursseille kouluttajana. Kaikki, jotka ovat opiskelleet jotain, tietävät kyllä sen tuomat suorituspaineet, mutta kuten eräs ystäväni tokaisi: ”Ne asiat mitä haluaa, saa kyllä tehtyä”. Luottakaamme siis tähän!
Ehkä olisi paikallaan pieni historiikki siitä, miten olen tähän pisteeseen päätynyt?
Vuonna 2002 olin vastavalmistunut psykologi ja työskentelin toista vuotta Kirkkonummen lastenpsykiatrian poliklinikalla. Lapsen ja vanhemman/sijasvanhemman suhdetta ja vuorovaikutusta hoitava terapiamenetelmä Theraplay oli juuri hiljattain ”löydetty” Yhdysvalloista ja ensimmäiset suomalaiset käyneet siellä hakemassa menetelmään koulutusta, yhtenä heistä ihana lastenpsykiatri Lotta Lassenius-Panula. Hän rohkaisi minua lähtemään Suomessa järjestettävälle Theraplayn peruskurssille.
Syyskuussa 2002 vietinkin sitten viikon peruskurssilla, joka sinetöi urani suunnan, koska ihastuin Theraplay-menetelmään aivan palavasti. Löysin sellaisen otteen tehdä työtä lasten ja perheiden parissa, joki sopi persoonaani ja vastasi omaa ajatusmaailmaani. Tutustuin lastenpsykiatri Jukka Mäkelään, ja seuraavien vuosien aikana olimme säännöllisesti tekemisissä Theraplayn jatkokoulutuksissa. Lisäksi v. 2005 pääsin mukaan Jukan praktikum-työnohjausryhmään, joka kokoontui kerran kuussa. Pidän itseäni Jukan opetuslapsena kaikin tavoin. Olen ihaillut hänen viisauttaan ja lempeyttään aina ja oppinut häneltä ammatillisesti enemmän kuin varmaankaan keneltäkään muulta. Jukka on ihan super, ja on mahtavaa, että nykyisin olemme ystäviä!
Mutta takaisin tuonne Theraplay-peruskurssin päätösjuhlaan! Todistuksia jaettaessa Jukka katsoi minua tiiviisti silmiin ja sanoi: ”Sinun täytyy jatkaa tätä”. Ja minä jatkoin. Etenin päättäväisen varmasti jatkokurssien, työnohjausten, kirjallisten suoritteiden ja omien Theraplay-hoitojeni (sekä kahden äitiysloman) kautta Theraplay-terapeuttitutkintoon vuonna 2009. Vuonna 2013 Suomeen aukesi Theraplay-työnohjaajakoulutus, johon tulin valituksi. Kaksivuotinen prosessikoulutus oli tiivis ja valmistuin kesän 2015 kynnyksellä Theraplay-työnohjaajaksi, mikä on mukavasti laajentanut työnkuvaani.
Itsensä ammatillisesta kehittämisestä on muodostunut minulle oikeastaan elämäntapa. Vaikka usein (lue: joka kerta) keskeneräisen prosessin aikana tuskailen, että tämä paine riittää jo, niin valmistuttua alan jo hyvin pian miettiä, mitä kaikkea sitten voisikaan opiskella – ja luonnollisesti kehittää ja laajentaa sitä kautta omaa työnkuvaa. Olen koukussa!
Innostuneet ja kiitolliset terveiset,
Leea
