Mannerheimin lastensuojeluliitto pitää yllä upean monipuolista Leikkipäivä-sivustoa kaikille leikistä kiinnostuneille. Sieltä löytyy mm. laaja leikkipankki sekä paljon hyvää, tutkittua tietoa!

Leikkipäivä julkaisi kuluneella viikolla kirjoittamani artikkelin ”Kolme syytä vuorovaikutusleikkiin”. Lue se Leikkipäivän sivuilla TÄÄLLÄ tai tästä alta.

Leikkisää syksyä, lukijat!

”Pitääkö jo vauvan kanssa leikkiä? En sitten millään inspiroidu keksimään taaperoni Petshopeille vuorosanoja… Ja teiniä nyt ei ainakaan saa enää mihinkään noloon leikkiin mukaan!” – melko tyypillisiä vanhempien lausahduksia. Moni vanhempi kokee syyllisyyttä siitä, ettei jaksaisi tai koe osaavansa leikkiä. Turhaan, sillä arjen lomassa pilkahteleva hyväntahtoinen vuorovaikutus – leikkisyys ja hauskanpito asenteena – on usein itse leikkivälineillä leikkimistä järeämpi, arkea piristävä, suhdetta hoitava ja lapsen kehitystä kannatteleva voima.

1. Leikkisyys keventää arjen harmeja

Arjen kiireissä leikkisyys on mitä upein vastalääke vastoinkäymisille, pettymyksille ja turhaumille. Päiväkotiin lähtemisen kahinoissa, kipeäksi tulemisen kurjuudessa ja kotitöiden vuorta kiivetessä voi pieni pilke silmäkulmassa pelastaa pahalta tuulelta tai sujuvoittaa siirtymiä.

Väärällä jalalla noussut lapsi kaipaa ensin soinnuttamista ja virittäytymistä, peilaavaa ja kannattelevaa toista rinnalleen. Toipumisen tukena toimivat myös vanhemman kivat ideat yhdessäoloon. Kotitöistä saa parhaimmillaan yhteisleikkejä. Aamupesulle voidaan suhahtaa ralliautorooleissa ja tiskatessa toimitaan hassuna robottina. Aika moni kurahousuraivari jää raivoamatta, kun vanhempi heittäytyy höpsöttelemään ja hassuttelemaan, laulamaan ja loruttelemaan. Yllätä lapsi: vedä kurahousut päähäsi kruunuksi. Ottakaa pukemis-enkkojen kisa. Teinin kanssa voi sopia ruoanlaittovuoroista vaikkapa Arvostele mun illallinen -ohjelman tyyliin. Mutta muista: sarkasmi kannattaa jättää muihin, aikuisten välisiin hetkiin.

2. Leikki hoitaa lapsen ja vanhemman suhdetta

Lapsen ja vanhemman suhteessa erityisen tärkeää on tunneyhteys. Emotionaalisesti virittäytyessään vanhempi huomaa lapsen tekemiä aloitteita ja reagoi niihin. Isomman ja viisaamman tarpeenmukainen rauhoittaminen tai innostaminen sekä lapsen kehitystasoon sopiva ohjaus ja vastuunkanto luovat lapselle turvallisuutta, luottamusta ja varmuutta. Erillisyyden salliminen, ikätasoinen haasteiden tarjoaminen, rohkaisu ja onnistumisen kokemukset valavat lujan itsetunnon perustuksia. Hoivaaminen ja hellyys aitojen myönteisten tunneilmaisujen ohella puolestaan lujittavat molemminpuolista kiintymystä ja tuottavat yhteistä hyvää oloa.

Ja kappas: näitä kaikkia elementtejä samassa paketissahan tarjoilee vuorovaikutuksellinen leikki ja leikkisyys! Leikkisässä vuorovaikutuksessa on kosketusta, katsekontaktia, tunteiden jakamista, rytmiä, ilmeikkyyttä ja vuorottelua.

Leikkisän vanhemman ele- ja kehonkieli kutsuu yhteyteen. Leikkisä mieli on ikään kuin turvallisuusvihje. Se sisältää oletuksen hyväntahtoisuudesta, joka rentouttaa ja tuottaa iloa ja puhdasta mielihyvää. Leikissä osapuolet kokevat: ”Minusta iloitaan”, josta seuraa päätelmä: ”Olen ilahduttava”. Tämän vuoksi leikkisyys on niin vahva työkalu vakuuttamaan lapsen hänen arvokkuudestaan, merkityksellisyydestään ja rakastettavuudestaan.

Ihmissuhteissa sattuu väistämättä säröjä ja harmeja. Tulee erimielisyyksiä ja joudutaan olemaan erossa. Näistä ei pääse syntymään vakavampaa haittaa, kun aikuinen huolehtii jälkikäteen tunneyhteyden palauttamisesta. Leikkisyys on tällöinkin mitä parhain luontaisesti terapeuttinen keino huojentaa kuormittunutta mieltä ja vahvistaa toivoa hyvästä.

3. Leikki auttaa lapsen mielen kehittymisessä

Leikki on ehtymätön mielen kehityksen katalyytti, oikea supervoima. Leikin kautta lapsi saa syvän inhimillisen peruskokemuksen sosiaalisuudesta, siitä, että yhdessäolo on riittävän usein mukavaa ja palkitsevaa. Silloin maailma näyttäytyy hänelle mielekkäänä, turvallisena sekä ennakoitavana. Ja tämä maaperähän auttaa vähän kaikessa!

Leikkiin kuuluu olennaisesti vuorottelu. Säätelytaidot ja oman toiminnan ohjaaminen sekä kielellinen taitavuus vahvistuvat siinä sivussa kuin itsestään.

Vuorovaikutteisessa leikissä resonoidaan, eläydytään toisen mieleen. Itsensä muiden mielessä olevaksi kokeva oppii huomaamaan toiset intentionaalisina. Sosiaaliset kognitiot ja tunne-elämän taidot hioutuvat. Kuvittelun ja ei-tietämisen taidot vahvistuvat. Leikki vahvistaa empatiakykyä, peilisolujärjestelmää ja korkeampien aivoalueiden sosiaalisia funktioita. Sosiaalinen kyvykkyys, mentalisaatiokyky kehittyy. Ja sen myötä mielenterveydelle muodostuu mitä upein puskuri koko loppuelämäksi.

Kukkuu- ja piiloleikit, käsitornin rakentaminen, paini, seuraa johtajaa, hippa, kottikärrykävely, sormella selkään piirtely – mitä oltaisiin?