Minska hyvinvointimedia pyysi viime viikolla minua pitämään heidän kanavallaan vanhemmuus-aiheisen IG-liven: ”Kollektiivinen kriisi pitää meidät nyt tiiviisti perheen parissa. Puhutaan keskiviikon instalivessä siitä, millaiset elementit ovat turvallisen kiintymyksen taustalla. Psykologi juttelee myös siitä, mikä on leikin ja hoivan rooli isompienkin lasten kohdalla, millaisia suhdetta tukevat vuorovaikutusleikit ovat, ja vastaa katsojien kysymyksiin.”

Oli jänskää höpötellä yksin ruudulle, mutta sain teiltä siitä aivan superihania palautteita. SydänSydänSydän, Kiitos ihan mielettömän paljon! Laitanpa harkintaan toteuttaa tällaisia juttuhetkiä joskus ihan omalla tilillänikin…

Liveen liittyen Minska pyysin myös artikkelimuodossa tiivistyksen liven puheenaiheista. Vieraskynäkirjoitukseni löytyy nyt Minskan sivuilla TÄÄLLÄ ja lisäksi julkaisen sen tässä alla.

Miten lisätä tunneyhteyttä ja hyvinvointia perheessä vuorovaikutuksen keinoin

Mitä vuorovaikutus on? Vuorovaikutusta on kaikki yhdessäolo, jossa vuoroin vaikutetaan toisen kanssa – siis vaikkapa ruokailut, vaipanvahdot, juttelu, leikki ja riitely. Se on siis täysin arkista toimintaa, vastavuoroisuutta, yhteyden syntymistä toisen kanssa. Vuorovaikutuksen keinoja ovat esimerkiksi katse, kosketus, elehtiminen, puhe ja tunteiden ilmaisu. 

Oletko koskaan miettinyt sitä, miten varhaiset ihmissuhteet ja erityisesti vuorovaikutus niissä vaikuttaa siihen millaisiksi tulemme? Vastauksia tähän meille antaa maailman tutkituin kehitysteoria nimeltään Kiintymyssuhdeteoria, joka onkin jo monelle tämän päivän vanhemmalle tuttu. 

Kiintymyssuhdemalli vakiintuu jo yhden ikävuoden tienoilla. Se tarkoittaa sitä, että lapselle on muodostunut kutakuinkin pysyvä tapa hakea hoivaajaltaan lohtua stressaantuneena ja että hänelle on muodostunut sisäisiä oletusmalleja siitä, miten ihmissuhteet toimivat. Malli on pysyvän luonteinen ja jatkuva siten, että suurella todennäköisyydellä aikuisenakin ihmissuhteissa toistuu varhaisista suhteista tuttu, samankaltainen ”vuorovaikutustanssi”. Toimimme mieleemme piirtyneiden oletusten ja odotusten ohjaamina. 

Turvalliseksi kutsutussa kiintymyssuhdemallissa aikuinen toimii ennakoiden, lasta kuunnellen ja lapseen oikea-ajoitteisesti reagoiden. Tällöin lapsi oppii, että kaikenlaisia tunteita voi ilmaista ja toisiin voi tukeutua. Aikuisena turvallisesti kiintyneen lapsen onkin helppo hakea itselleen tukea ja tämä tunnetusti ehkäisee mielenterveysongelmia. 

Turvattomammissa suhteissa lapsi oppii eri tavoin vääristämään omia tunteitaan ja tarpeitaan tai käyttämään hankalia kommervenkkeja saadakseen aikuisen tunnetasolla rinnalleen. Vuorovaikutusmalli voi onneksi muuttuakin ja hyvien kokemusten myötä vaikeistakin kokemuksista voi toipua. 

Hyvän vuorovaikutuksen on tutkitusti todettu olevan yhteydessä vanhemman hyvään mentalisaatiokykyyn. Se tarkoittaa sitä, että vanhempi arvostaa pohdintaa siitä, mitä toisen ja omassa mielessä on. Ilmikäyttäytymiselle on aina jokin mieli ja tämän tavoittelu auttaa vanhempaa säätelemään omia tunnetilojaan ja eläytymään lapsen kokemukseen. Mentalisointi tuottaa lapselle kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksia, mikä tukee turvallisen suhteen kehittymistä ja hänen psyykkistä kehitystään. 

Mentalisaation ajatellaan olevien avain hyviin ihmissuhteisiin. Hyvään mentalisaatiokykyyn perustuu taito myöntää omia virheitään ja kyky arvostaa toisen näkökulmaa, vaikka itse olisikin eri mieltä. Korjaamisen taito onkin olennaista, kun suhteeseen tulee säröjä. 

Lapsi-vanhempisuhteeseen tulee ajoittain kuormitusta ihan meillä kaikilla. Mentalisaatio romahtaa stressin alla ja silloin tulee ehkä toimineeksi tavoilla, joista oli jo päättänyt: ei koskaan enää!  

Suhdetta hoitamaan kannattaa valjastaa vuorovaikutusleikki. Yhteiset, jaetut myönteiset kokemukset vahvistavat mielenterveyttä ja lujittavat suhdetta ja turvallisuuden tunnetta. Leikki auttaa myös lapsen tunnesäätelyn kehittymisessä, kun aikuinen virittyy lapsen kanssa ensin voimakkaaseen iloon ja sitten auttaa rauhoittumaan. 

Vuorovaikutusleikkivinkkejä eri ikäisille: 

• Eläinpentuleikki. Pyydä lasta keksimään, minkä eläimen pentu haluaisi leikissä olla. Aikuinen on pennun hoitaja. Nyt saa kasvojaan menettämättä taantua kunnolla ja olla leikissä silitettävä, ruokittava ja hoivattava! Se koostaa lasta toimimaan ikätasolla arjen vaatimuksissa. Muista, että sarkasmia lapset eivät ymmärrä.
• Salaiset viestit. Lukutaitoisen lapsen kanssa voi käyttää salakehuja. Kirjoita pienille lapuille viestejä, kuten ”äidin söpöliini”, ”olet kulta”, ”silmäteräni”, ”söpö hymy”, ”ihanaa päivää!” jne. Sujauta viesti päivittäin lapsen aamupalalautaselle, niin hän voi kokea olevansa erityinen ja tärkeä, vaikka välillänne olisikin riitaa. 
• Leikkilääkärilaukusta löytyvät stetoskoopit voi ottaa käyttöön vähän toisessa mielessä: niillä voi kuunnella toisella olevia tunteita. Mentalisoivaa!
• Keksikää perheellenne oma tervehdys, johon jokainen saa tuottaa omia ideoitaan. Tervehtikää sillä aina erottaessa ja tavattaessa. Yhteytenne vahvistuu! <3

Ps. Leikkivinkkejä löydät lisää juuri tätä edeltävästä postauksestani ”Hauskanpitoa perheille”.